Uutisarkisto
(Eli vanhempia uutisia, vaikka ne eivät enää olekaan uutisia...)




Uusi seurakunta Jyväskylään
(Uutinen lisätty 9.6.2008)

Jyväskylään on perusteilla uusi kristillinen seurakunta. Hankkeen takana om kymmenkunta kristittyä perhettä, joista suurimman osan hengellinen viitekehys on luterilainen herätyskristillisyys. Satamaseurakunnan perustamiskokous on tarkoitus pitää kesäkuussa 2008.
Perustettavan seurakunnan tavoitteena on luoda ympäristöjä, joihin on mahdollisimman helppo kutsua uskosta vieraantuneita ystäviä. Unelmana on yhteisö, jossa innostutaan Jumalasta, seurataan Jeesusta, viihdytään yhdessä ja kutsutaan toisiakin Kristuksen luo.
Olen mukana hankkeessa, en suinkaan moottorina, vaan yhtenä ryhmän jäsenenä. Enemmän voit lukea osoitteesta www.satamaseurakunta.fi.




Jarmon Uutiskirje 1/2008

Jyväskylässä 21.4.2008

E-mail:  jarmo(at)jarmosormunen.fi 
Internet: www.jarmosormunen.fi 


Yhden vaiheen päätös

Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla, Srn 3:1. Nämä Saarnaajan sanat sopivat moniin elämämme tilanteisiin.  Me saatamme ajatella, että elämässämme tapahtuu jotakin sellaista, mikä ei ole Jumalan hanskassa.  Mitään sellaista asiaa ei kuitenkaan ole olemassa. Jumalalla on kaikki valta kaikkialla, aina ja ikuisesti.  Hän tietää aikamme ja paikkamme.  Hän tietää, milloin on aika jättää yksi vaihe ja siirtyä uuteen.  Kun Hän sulkee oven, niin samalla Hän avaa ikkunan.


Lähtö kirkosta!

Kirjoitan tätä uutiskirjettä suurten muutosten keskellä.  Kirjeen sisältö saattaakin tulla monille teille yllätyksenä.  Päätimme nimittäin vaimoni Pirjon kanssa viime vuoden lopulla, että eroamme Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta kesällä 2008. Päätöksemme ei tullut suinkaan yllätyksenä niille, jotka ovat olleet viime vuosina meitä lähellä.  Olemme harkinneet sitä ja puhuneet siitä jo monen vuoden ajan.  Olen myös aina silloin tällöin tuonut sen esille käydessäni Ryttylässä ja kysellyt, voimmeko jatkaa Kansanlähetyksessä sen jälkeen, kun lähdemme kirkosta.  Ymmärsin vastauksen olevan myönteinen.
  Viime joulukuussa joka tapauksessa lähetimme Suomen Kansanlähetyksen liittohallitukselle päätöspyynnön siitä, voimmeko jatkaa lähtömme jälkeen samoissa tehtävissä - Pirjo Keski-Suomen Kansanlähetyksen lapsityössä ja minä valtakunnallisena raamatunopettajana.   Halusimme jättää tällaisen puolen vuoden marginaaliajan, jotta KL voisi rauhassa tehdä päätöksensä ja me ehtisimme hoitaa lupaamamme vastuut mm. Jyväskylän Leipäsunnuntaissa keväällä 2008. Saimme tästä menettelytavasta hyvää palautetta sekä SEKLiltä että paikalliselta Kansanlähetyspiiriltä.
Tämä suunnittelemamme puolen vuoden siirtymäaika kuitenkin kuivui paikallisella tasolla käytännössä kokoon.  Jyväskylän Kaupunkiseurakunnassa nähtiin hyväksi, että en opeta tämän kevään ensimmäisessä Leipäsunnuntaissa. Myöhemmin päätös laajeni koskemaan muitakin kevään Leipäsunnuntaita.  Myös Keski-Suomen Kansanlähetyksen johto sitoutui näihin päätöksiin.
  Helmikuun yhdeksäntenä päivänä Kansanlähetyksen liittohallitus sitten teki päätöksen, jonka mukaan me emme voi Pirjon kanssa jatkaa samoissa tehtävissä, jos eroamme kirkosta.  Ilmaisin päätöksen jälkeen, että pysymme liittohallituksen toiveista huolimatta edelleen aikeissamme.  Maaliskuun alussa sitten aloitimme neuvottelut siitä, miten työsuhteissamme edetään tästä eteenpäin.  



  Monet työmme ystävät ovat aivan syystä olleet hämillään, kun meitä ei olekaan näkynyt  "Leivässä".  En ole kuitenkaan tähän mennessä antanut minkäänlaista julkista tiedotetta asiasta, sillä mielestäni pelkkä aie ei vielä ole ollut uutisoinnin arvoinen. Kevään ensimmäisessä Leipäsunnuntaissa olisin mielelläni kertonut asiasta, mutta se ei oikein järjestynyt kaikkia tyydyttävällä tavalla.
  Teidän puolestamme rukoilevien ystävien ja tukijoiden on kuitenkin korkea aika saada tietää lähtömme syistä.  Olen pahoillani, että tämä informaatio tulee vasta tässä vaiheessa.  Olemme kuitenkin vasta nyt saaneet selvemmän käsityksen siitä, mitä tuleman pitää.


Miksi jätän kirkkolaivan?

Olen ollut Suomen kirkon pappina 18 vuotta.  Kun aikoinani pohdin papiksi ryhtymistä, kipuilin pappisvalani kanssa.  Minun oli vaikea vannoa Jumalan edessä uskollisuutta tunnustukselle, jonka opetus esimerkiksi lopunajoista eroaa mielestäni Raamatun opetuksesta.  Kysyin minut vihkineeltä piispalta neuvoa ja hän vastasi viisaasti: "Onneksi siinä on se ensimmäinen pykälä, joka sanoo, että Raamattu on kaiken uskon ja opin ylin ohje.  Usko se, niin sinun hyvin käy ja vanno valasi iloisella mielellä."  Niin tein.  Kysymys vaikkapa lopunajoista onkin siinä määrin tulkinnallinen asia, että sen kohdalla on annettava tilaa erilaisille näkökulmille.
  Mutta entä kun kirkko itse ei enää pitäydy omassa tunnustuksessaan?   Miten voin edustaa pappina instituutiota, joka ei ojentaudu tunnustuksensa mukaisesti?  Miten voin edustaa kirkkoa, joka käytännössä siunaa synnin?
  Olemme nähneet viimeisten vuosien aikana Suomen kirkon luopuvan Raamatun sanasta monissa asioissa.  Teologia on ajautunut kiihtyvällä vauhdilla yhä liberaalimpaan suuntaan.  Kirkossamme pappi saa julkisesti kirjoittaa, opettaa, julistaa ja suosia sellaista, joka on avoimessa ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa.  Piispat ovat kuitanneet asian arvokkaalla huolestumisella ja sielunhoidollisilla keskusteluilla.  Samat papit ovat saaneet jatkaa kaikessa rauhassa julkista harhaoppista kirjoitteluaan, menettämättä pappeuttaan.  Kuitenkin jo pappisvalassa sitoudutaan pidättäytymään väärän opin opettamisesta ja suosimisesta.  Puhumattakaan siitä, että Raamattu kehottaa varomaan niitä, "jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä." (Rm 16:17) Eikä Paavali tarkoittanut tässä opilla kansankirkon kirkkojärjestystä, vaan julistamaansa Raamatun sanaa.
  Samanaikaisesti kun kirkko sallii ja jopa suosii Raamatun vastaista opetusta, se "ristiinnaulitsee" niitä, jotka yrittävät pitää kiinni Jumalan sanasta. Kun pastori kieltäytyy Raamatun sanaan ja omaantuntoonsa vedoten toimittamasta jumalanpalvelusta naispapin kanssa, tuomiokapituli pidättää hänet kolmeksi kuukaudeksi tehtävistään.  Toinen saa samasta rikkomuksesta jopa rikosrekisterin.
  Samana marraskuun päivänä kun uutinen Jari Rankisen hyllyttämisestä viime vuonna tuli julkisuuteen, pappisliitto julkisti valintansa vuoden papiksi.  Tämän arvostuksen sai pastori, joka on julkisesti myöntänyt toimineensa kirkon tunnustuksen vastaisesti - siunatessaan samaa sukupuolta edustavien henkilöiden parisuhteen.  Pappisliitto, jonka jäsen itsekin olen ollut, perusteli valintaansa sillä, että kyseinen pappi oli osoittanut hyvää kirkollista tilannetajua.
  Samaa sukupuolta edustavien parisuhteen siunaaminen ei ole mikään pikku juttu.  Käytännössä siinä siunataan synti.  Samalla sillä julistetaan, että ihminen voi saada Jumala siunauksen ja hyväksynnän, vaikka ei teekään synneistään parannusta.  Ihminen voi siis jopa pelastua ilman syntinsä tunnustamista.  Se on avoimessa ristiriidassa raamatullisen vanhurskauttamisnäkemyksen kanssa.  Jumala kyllä vanhurskauttaa syntisen, mutta edellyttää että syntinen tunnustaa syntinsä. Jumala ei suostu synnin siunaajaksi.  Miten siihen sitten uskaltautuu pappi?
  Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä siitä avoimesta ristiriidasta, joka kirkon sanojen ja elämän välillä ammottaa.  Ei riitä, että tunnustaudutaan johonkin uskoon ja oppiin paperilla, teoriassa.   Uskon tulisi ulottua myös käytäntöön.  Jeesus sanoi: "Te sanotte, mutta ette tee."  Hän moitti juutalaisia toistuvasti siitä, että he sanoivat uskovansa Jumalaan, mutta eivät toimineet uskonsa mukaisesti.    Suomen luterilainen kirkko on mielestäni käytännössä astunut klassisen kristinuskon ulkopuolelle.  Se on luopunut omasta tunnustuksestaan.   Sille merkitsee enemmän se mitä Helsingin Sanomat sanoo kuin se, mitä Jumalan Sana sanoo.  Uskon, että sen keskellä voi edelleen elää Jeesukseen uskovana.  Uskon, että monilla kristityillä on Jumalalta saatu kutsumus vielä yrittää pidättää sen vauhdilla etenevää luopumusta.
  Omalla kohdallani en kuitenkaan halua enää olla mukana sellaisessa instituutiossa, joka ei enää edes yritä elää sopusoinnussa Jumalan sanan mukaan.   Tiedän hyvin, että ei ole olemassa täydellistä seurakuntaa.  Mutta rajansa kaikella!  Minä en voi enää katsoa rehellisesti peiliin ja edustaa kirkkoa, joka on käytännössä sanoutunut irti siitä, mihin se sanoo uskovansa.  Siksi eroan Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta. 


Työsuhteeni päättyminen ja mediatyön jatko

Olemme sopineet Suomen Kansanlähetyksen johdon kanssa, että työsuhteeni päättyy 31.5.2008, jolloin myös eroan luterilaisesta kirkosta.  Sitä ennen pidän vielä vuosilomani. 
  Työsuhteeni päättymisen myötä myös vastuullani oleva radiotyö päättyy minun osaltani.  Raamattuavaimet ja Raamattuavain Extra jatkavat uusin miehityksin suurin piirtein samoilla nuoteilla kuin tähänkin asti.  Niiden toimittamisesta ja editoinnista vastaa huhtikuun ajan Matti Hernesniemi.  Sen jälkeen remmiin tulee Mika Falk. TV7:n puolella Cafe Raamatut jatkuvat minun osaltani normaalisti toukokuun loppuun.  Siiitä eteenpäin Nummelan Leif jatkaa Cafe Raamattua, näillä tietoa tämän vuoden loppuun asti.
  Suolapalat kuitenkin jatkuvat!  Olemme sopineet KL:n kanssa, että sen puolesta voin jatkaa itselleni rakkaiden Suolapalojen toimittamista Radio Deissä senkin jälkeen, kun työsuhteeni Kansanlähetyksessä päättyy.  Asiasta on sovittu myös Radio Dein kanssa.  Joten jos koet hengellistä pikkusuolaisen nälkää, niin avaa radio joka arkipäivä maanantaista perjantaihin klo 12.07. Silloin on Cimson Oy:n, Cimson Yrityspalvelut Oy:n ja Mediakabinet Oy:n kustantaman Suolapalan aika.
  Myös Leipäsunnuntaiden suhteen on työni nyt siis tehty.  Kiitän kaikkia teitä kanssamme vastuuta kantaneita ystäviä vaivannäöstä ja sitkeydestä.  "Leivät" jatkuvat edelleenkin, myös syksyllä, Huhtasuon kirkossa Jyväskylässä joka toinen sunnuntai.  Toivotan omasta puolestani runsasta siunausta tälle haastavalle työmuodolle. 


Kiitollisuus menneestä 

Olen kiitollinen näistä kuluneista 27 vuodesta Kansanlähetyksen palveluksessa.  Olen saanut mahdollisuuden tehdä juuri sitä, mihin Jumala on antanut minulle kutsun.  Olen saanut nauttia suuresta toimintavapaudesta. Olen saanut olla käynnistämässä monia työmuotoja ja siirtyä jälleen uuteen. Minuun on luotettu ja minua on kannustettu yllin kyllin.  Olen kokenut todellista ja aitoa hyväksyntää Kansanlähetyksen riveissä.  Jään kaipaamaan työtovereita, joiden kanssa on jaettu iloja ja suruja, nähty yhteisiä visioita ja innostuttu uusista haasteista.  Olen pahoillani, että emme voi Pirjon kanssa enää jatkaa liikkeen palveluksessa.  Sitä olisimme halunneet ja siihen olimme ojentautuneet.
  Olen samalla pahoillani kaikkien teidän puolestanne, jotka koette päätöksemme mahdollisesti kielteisenä viestinä omaa vakaumustanne kohtaan.  Pahoittelen myöskin sitä, jos tuotamme ratkaisullamme jollekulle pettymystä tai jopa surua. Teemme päätöksemme Kaikkivaltiaan Jumalan edessä aralla, mutta samalla iloisella ja luottavaisella sydämellä.  Koemme, että meidän on toteltava ennen muuta Jumalaa ja kuljettava se polku, jonka Hän eteemme avaa.
  Eräs viisas hengellinen johtaja on sanonut: "Jos Jumalan totuus ja Sinun visiosi ovat ristiriidassa, älä koskaan anna periksi totuudesta.  Luovu mieluummin visiostasi!"  Siksi, kun Kansanlähetyksen julistajana toimiminen minun kohdallani ei ole mahdollista kirkosta erottuamme, luovun mieluummin Kansanlähetyksestä kuin siitä vakaumuksesta, jonka ymmärrän Jumalan edessä oikeaksi.  On se miten kipeää tahansa.


Kiitos mukana kulkemisesta ja rukouksista!

Rakas tukijani ja esirukoilijani. Tämä on viimeinen rukouskirjeeni Kansanlähetyksen palveluksessa.  Näin ollen tämä tukirengas lopettaa toimintansa.
Haluan kiittää Sinua menneistä vuosista.  Ilman Sinun panostasi paljon siitä mitä Jumala on tämän työn kautta tehnyt, olisi jäänyt tekemättä.  Jumala siunatkoon Sinua, johdattakoon Sinun elämääsi ja palkitkoon Sinulle kaiken vaivannäkösi.  Rohkaisen Sinua edelleen rukoilemaan Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön, sekä Leipäsunnuntaiden ja raamattuopetustyön puolesta.  Rohkaisen myös tukemaan kaikkea tuota työtä taloudellisesti sen mukaan kuin Jumala Sinua siihen kehottaa.
  Mikäli olet kiinnostunut siitä, miten Jumala johdattaa meitä Pirjon kanssa tulevaisuudessa, niin klikkaa nettisivulleni osoitteessa www.jarmosormunen.fi.  Laitamme sinne kuulumisia sitä mukaa, kun on kerrottavaa. Tulevaisuutemme on tällä hetkellä vielä hämärän peitossa, mutta vähitellen usva varmasti hälvenee ja näemme selvemmin, miten Herra meitä kuljettaa.
Huom! Näiden muutosten myötä myös sähköpostiosoitteeni on muuttunut. Minut saa tästä eteenpäin kiinni osoitteesta jarmo(at)jarmosormunen.fi.  Jos haluat olla tukemassa työtäni tulevaisuudessa, niin ota minuun yhteyttä.





Muistetaan rukouksin

Suljen lopuksi vielä esirukouksiinne jokaisen Kansanlähetyksen tuottaman radio- ja televisio-ohjelman.  Muistetaan rukouksin Mika Falkia ja Leif Nummelaa. Pyydetään siunausta myös Leipäsunnuntai -työlle kaikkialla Suomessa sekä kaikelle Kansanlähetyksen parissa annettavalle raamattuopetukselle. 
  Kiitetään yhdessä kaikista niistä työtovereista ja esirukoilijoista, jotka ovat tehneet tämän työn mahdolliseksi.  Kiitos erityisesti Aija ja Pasi Revolle sekä Pirjo Eirolalle päivystyksistä.  Kiitos Hernesniemen Matille työtoveruudesta. Kiitos Jyväskylän veljille nettisivujen hoitamisesta.  Kiitos Keski-Suomen Kansanlähetyksen väelle yhteydestä ja rakkaudesta.  Kiitos kaikille KL:n työtovereille kuluneista vuosista!

Kiitos Jumalalle, rakkaalle Jeesukselle, tästä taipaleesta.  Kiitos siitä, että Hänellä on varattuna uutta meille kaikille. 

Jeesus kanssasi ja kaikkesi!  T. Jarmo 




Terveiset Aijalta ja Pasilta

Mekin kiittelemme omalta puoleltamme teitä, että olette olemassa, ja että olette tukeneet Jarmon arvokasta, taitavaa ja Jumalan siunaamaa työtä. On selvää, että Jarmon opetus ja Jumalan Sana on koskettanut ja innostanut seuraamaan Jeesusta. Rukoilla sopii, että näin olisi myös jatkossa. Jarmon kutsumus, suhtautuminen Sanaan ja käsitys kristillisestä opista on säilynyt entisellään. Ei siis ihme, jos jollakin tavalla kuulette Jarmoa tulevaisuudessa jossakin, jotenkin - jos Jumala suo! Toivomme, että liitytte yhteiseen rukoukseemme Jarmon puolesta. Pyydetään yhdessä, että Jumala johdattaisi häntä julistus- ja opetustyöhön, jossa Jeesus Kristus tulee kirkastetuksi. Rukoillaan myös koko Sormusen perheen puolesta tässä uudessa taloudellisessa tilanteessa.

T. Aija ja Pasi
Jarmon renkaan sihteerit

E-mail: tukirengas(at)jarmosormunen.fi